Turku:
- Ahterikatu 10, os. Ahterikatu 10, Majakkaranta
- Kreulankartano, os. Kuohukuja 2, Halinen (ei eParking)
- Haritun Helmi, os. Varsinais-Suomenkatu 18, Harittu (keittiöt, ei eParking)
- Isotalo, os. Hiidenmaankuja 2, Saarenmaankatu 17, Perno
- Hirvilaakso, os. Hemmolankuja 2, Hirvensalo
- Waistenrivi, os. Kaharinkatu 6, Moisio (ei eParking)
- Kankaristonrivi, os. Kuoppamäenkuja 3, Moisio
- Kappakuja, os. Kappakuja 1, Halinen
- Kesäpouta, os. Vesalankuja 8, Kärsämäki
- Kukolankaski, os. Opettajankatu 2-3, Hirvensalo
- Laitainen, os. Laitainen 1, Hirvensalo
- Metsärinne os. Löytänänkatu 4, 6, Halinen
- Myllymatinsato, os. Paavinkatu 25, Halinen
- Pihapolku, os. Kotikoivunkatu 4, Pahaniemi
- Puutakuja 3, os. Puutakuja 3, Halinen
- Puistokenttä, os. Pohjanmaankatu 3, Harittu
- Ragnarinkivi os. Finnberginkatu 1, 5, 8, 12, 14, Länsinummi
- Rauhankatu 8, os. Käsityöläiskatu 13, keskusta
- Rauninaukio, os. Rauninaukio 2, Raunistula
- Tavastinmäen Mamselli, os. Vähärasinkatu 4, Kohmo
Naantali:
- Keijulinna I ja II, os. Keijunkuja1 ja Linnavuorenkatu 9, Luonnonmaa
- Sinipiianrivi, os. Linnavuorenkatu 14, Luonnonmaa
Kaarina:
- Beatankuja os. Tuuliviirinkatu 1 ja 5, keskusta
- Hovineito ja Hovipoika, os. Hoviherrankatu 7 A- D, keskusta (ei eParking)
- Kototuomola, os. Tuomolantie 1, Piikkiö
- Lankarivi, os. Lankakatu 2, Littoinen
- Olavintytär os. Mattelmäenkatu 1, keskusta
- Vaakunarivi, os. Vaakunatie 7, keskusta
- Verkamestari, os. Lankakatu 3, Littoinen
Lieto:
- Lehdokki, os. Hyvättyläntie 16 A , keskusta
Raisio:
- Kerttulanniitty, os. Porekatu 5, Kerttula
- Haikarinlinna, os. Haikarinkatu 6, Naantali
- Orkonkatu 7, os. Orkonkatu 7, Naantali
- Suopellonrivi, os. Suopellonkatu 2, Naantali
- Tammistonpuisto, os. Haikarinkatu 7, Naantali
- Siirinkaari, os. Knuutinkatu 13, Raisio
- Siirinkartano, os. Laitiokatu 2, Raisio
- Siirintähti, os. Laitiokatu 1, Raisio
- Sinitaivas, os. Emmauksenkatu 10, Ritzinkuja 2, Turku
- Suvipolku, os. Ritavuorenkuja 1,2 ja 4, Turku
Miten kunnostettavien kiinteistöjen valinta tapahtuu?
Vason kiinteistökanta on suhteellisen nuorta, vanhimpien talojen ollessa 1990-luvulla rakennettuja. Tästä syystä suuremmat remontit, kuten linjasaneeraus, ovat ajankohtaisia vasta pitkällä tulevaisuudessa. Vasolla seurataan kiinteistökannan kuntoa kokonaistarvesuunnittelun kautta. Tähän tietoon pohjautuen selvitetään kiinteistöjen perusparannustarpeet ja valitaan ne kiinteistöt, joiden osalta kohdekartoitus etenee kohti esisuunnittelua. Viimeistään tässä kohtaa kiinteistöjen asukkaat viimeistään saavat tiedon mahdollisesti lähivuosina alkavasta perusparannuksesta.
Perusparannettaviin asuntoihin tehdään n. 1-15 v ennen remontin toteutumista mittava kuntoarvio sekä huoneistokohtainen kuntoarviokierros, jossa kartoitetaan mm. asuntojen remonttitarpeet. Suunnitteluvaiheessa kiinteistön omistajan on vielä haastavaa kommentoida tulevia aikatauluja, sillä suunnitellun projektin toteutuminen riippuu vielä tässä kohtaa monesta eri tekijästä. Suurin yksittäinen perusparannuksen toteutumiseen vaikuttava tekijä on Varken (Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus) myönteisen päätöksen saaminen remonttiin haettavalle korkotukilainalle. Perusparannusinvestointisuunnitelman toteutukseen vaikuttaa myös aina vallitseva rakennuskustannusten kustannustaso.
Perusparannusremontin eteneminen
Mikäli luvat ja rahoitus saavat vihreää valoa, aloitetaan remontin kilpailutus. Kilpailutuksen perusteella valitaan perusparannusremontin toteuttava pääurakoitsija, jonka kanssa lähdetään yhdessä suunnittelemaan hankkeen aikataulutusta ja käytännön toteutusta.
Asukkaita tiedotetaan remontin etenemisestä ja aikataulusta perusparannuksen infotilaisuudessa. Vaso palkkaa projektiin ulkopuolisen valvojan, joka valvoo ja seuraa remonttia ja sen edistymistä suunnitelmien mukaisesti.
Infotilaisuudessa asukkaat saavat valita oman asukasedustajan osallistumaan työmaakokouksiin. Kiinteistö ja kaikki asunnot tullaan kiertämään tässä vaiheessa uudestaan projektiin osallistuvien osapuolten kanssa. Kiinteistönomistaja määrittelee huoneistokohtaisen remontin sisällön korjaustarpeen mukaan.
Tässä kohtaa tuleva remontti alkaa näyttää todelliselta, sillä asukas mm. valitsee asuntoonsa tulevat pintamateriaalit urakan toteuttavan pääurakoitsijan esittämistä vaihtoehdoista. Pintamateriaalien valinta on mahdollista vain jos asuntoon tehdään lattia-, keittiö- ja/tai märkätilaremonttia. Yli 10 vuoden ikäiset tai vanhemmat kodinkoneet vaihdetaan remontin yhteydessä uusiin.
Mitä perusparannuksessa uusitaan?
Perusparannusremontilla pyritään parempaan asumismukavuuteen sekä asuntojen nykyaikaistamiseen. Konkreettisimmin perusparannus näkyy asunnoissa esimerkiksi alkuperäisten kylpyhuoneiden ja keittiöiden kunnostamisena.
Kiinteistön pihaa, julkisivuja ja yleisiä tiloja uusitaan perusparannusten yhteydessä erillisten suunnitelmien mukaisesti. Autopaikoitus ulkoistetaan eParking-järjestelmään, joka mahdollistaa mm. sähkö- ja hybridiautojen latauksen.
Remontoitavat tilat
Kiinteistön teknisiä järjestelmiä päivitetään turvaamaan niiden toimintavarmuus sekä kattamaan nykyiset energia-vaatimukset. Asuntoihin asennetaan huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit, joiden avulla asukas pystyy itsekin seuraamaan omaa vedenkulutustaan. Mittarilukemat luetaan huoltoyhtiön toimesta.
Huoneistosta uusitaan tai kunnostetaan lähtökohtaisesti seuraavat tilat:
• keittiön kiintokalusteet, lattia ja kodinkoneet
• märkätilat kuten pesuhuone, erillinen WC ja sauna
• pistorasiat ja valokatkaisijat
• LVI- ja sähköteknisiä kunnostuksia eri tiloissa
Huomioitavaa on, että huoneistokohtaiseen työsisältöön voi tulla muutoksia kiinteistökohtaisesti. Kunnostustarpeeseen vaikuttaa mm. olemassa olevien tilojen nykyinen kunto.
Käyttövastikehyvitykset ja väistöasuminen remontin aikana
Perusparannuksesta asukkaalle myönnetään käyttövastikkeesta 100 % hyvitys remontin haitta-ajalta, joka kohdistuu omaan huoneistoon. Vastikehyvitykset maksetaan asukkaille ennen remontin alkua.
Huoneistojen remontoitavat tilat tulee tyhjentää irtaimistosta. Oman irtaimiston voi yleensä säilyttää asuntokohtaisissa varastoissa tai huoneistotiloissa, joita ei remontoida.
Väistöasumiseen osa asukkaista hyödyntää kesämökkejä, osa puolestaan saattaa matkata etelän lämpöön ja osalle majoitus löytyy sukulaisten tai ystävien luota. Turusta löytyy myös tarjontaa väliaikaisasumiseen, josta annamme vinkkejä asukkaille aloituskokouksessa sekä OmaVasossa. Vason kautta ei valitettavasti ole mahdollista saada väistöasuntoa.
Työmaavaihe
Perusparannusremonttien kesto koko kiinteistön osalta on 4-8 kuukautta riippuen kiinteistön koosta ja asuntojen lukumäärästä sekä perusparannuksen laajuudesta. Lähtökohtaisesti on hyvä varautua puolen vuoden työaikaan. Huoneistoremontit kestävät pääsääntöisesti kolme (3) viikkoa. Mikäli asunnossa havaitaan esimerkiksi kuivatusta vaativaa kosteutta, voi asuntokohtainen työaika pidentyä suunnitellusta. Ylimenevä työaika korvataan asukkaalle haitan suuruuden mukaan.
Työmaavaihe näkyy asukkaalle joka päivä ja vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, mutta on hyvä muistaa, että remontilla on selkeä alku ja loppu. Kyseessä ei ole pieni pintaremontti, vaan perusteellinen uudistus, josta asukkaat saavat nauttia arjessaan seuraavat vuosikymmenet. Perusparannustyössä esimerkiksi märkätilat puretaan betoniin asti, ja tämän jälkeen kaikki päälle tuleva uusitaan vesierityksiä ja laatoituksia myöten. Kun asukas tiedostaa remontin laajuuden, on helpompi hyväksyä myös työn vaatima aika ja vaiva.
Asukastiedotus
Perusparannuksesta vastaava pääurakoitsija tiedottaa asukkaita remontin työvaiheista, remontin edistymisestä sekä mahdollisista akuuteista asioista. Toimiva viestintä on ensiarvoisen tärkeää, jotta remontti etenee ja toteutuu sekä asukkaiden että työmaalla työskentelevien työntekijöiden osalta mahdollisimman mutkattomasti.
Vason valvoo remontin etenemistä yhdessä ulkopuolisen valvojan kanssa ja koko remontin ajan mukana ovat Vason tekninen isännöitsijä tai kiinteistöpäällikkö sekä kiinteistön oma isännöitsijä. Asukkaat voivat remontin aikana olla yhteydessä nimettyyn yhteyshenkilöön.
Takuutarkastukset
Nykyinen käytäntö on, että noin 1 vuoden kuluttua remontin valmistumisesta suoritetaan asuntokohtaiset kyselyt asukkaille. Mahdollisista takuukorjauksista ja niiden aikataulusta sovitaan pääurakoitsijan kanssa. Akuutit, kuten turvallisuuteen liittyvät virheet/puutteet korjataan välittömästi.
Noin 6-9 kuukauden kuluttua ensimmäisestä asuntokohtaisesta kyselystä suoritetaan toinen asukaskysely. Vason toimesta tehdään tällöin koko kiinteistöä ja kaikkia huoneistoja koskeva takuutarkastuskierros. Tämä tehdään hyvissä ajoin ennen 2 vuoden takuuajan päättymistä, jotta mahdolliset puutteet ja viat saadaan korjattua.
