Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua asumisoikeusasumisen asemasta. Valtiovalta on asettanut erilaisia työryhmiä pohtimaan asumisoikeusjärjestelmän tulevaisuutta. Asumisen ns. välimallia koskevan selvitystyöryhmän raporttia odotetaan julkaistavaksi syyskuun aikana. Keskustelussa ja selvitystyössä on unohtunut lähes kokonaan asukkaiden näkökulma: Miksi me olemme valinneet asumisoikeusasunnon kodiksemme ja miksi olemme tässä välimallin järjestelmässä asuneet jopa yli 30 vuotta?
Asumisoikeusasunnot sijoittuvat asumismuotona omistus- ja vuokra-asumisen välimaastoon. Asukas maksaa asumisoikeusmaksun, joka on 15 % asunnon hinnasta. Tällä asukas ostaa itselleen asunnon käyttöoikeuden ja vakaan, omaan elämäntilanteeseensa sopivan kodin. Lisäksi asukas maksaa kuukausittaista käyttövastiketta. Asumisoikeusasunnoissa perittävät käyttövastikkeet ovat omakustannusperiaatteella muodostettuja, ja lain mukaan pienempiä kuin vastaavan vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vuokra. Elämäntilanteen muuttuessa asumisoikeusasunnosta pääsee helposti siirtymään toiseen asumisoikeusasuntoon joko samalla paikkakunnalla tai toiselle paikkakunnalle. Asumisoikeusasuminen onkin osoittautunut varteenotettavaksi malliksi monenlaisille ihmisille ja ikäryhmille eri elämänvaiheissa.
Meidän asukkaiden kannalta merkittävää on se, että asumisoikeusasumisessa korostuu yhteisöllisyys ja asukasdemokratia, josta on säädetty asumisoikeuslaissa (393/2021). Laki takaa asumisturvan ja laajan myötävaikuttamisen omassa asumisoikeuskiinteistössä, asumisoikeusyhteisössä ja valtakunnan tasolla asumisoikeusasioiden neuvottelukunnassa. Asumisoikeuskiinteistöjen asukkaat ovat usein hyvin kiinnostuneita ja sitoutuneita oman asuinympäristönsä kehittämiselle ja ylläpidolle.
Asumisoikeusjärjestelmä on yli kolmen vuosikymmenen aikana lunastanut paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen kyky vastata nykypäivän joustaviin asumistarpeisiin on huomattava. Onkin erikoista, että valtiovallan tahtotila näyttää olevan asumismuotojen polarisointi omistus- ja vuokra-asumiseen sen sijaan, että aidosti kehitettäisiin yhä monipuolisempia tulevaisuuden asumismuotoja vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Välimallin asumisen edistäminen on erittäin kannatettava asuntopoliittinen teko. Kehittämisen alkaminen siitä, että esitetään jo olemassa olevan toimivan järjestelmän purkamista, ei anna vakuuttavaa kuvaa meneillään olevan kehittämistyön poliittisista tarkoitusperistä.
Me asukkaat näemme tulevaisuuden asuinalueet monenlaisia asumismuotoja tarjoavina kokonaisuuksina, joissa jokaisella asukkaalla on mahdollisuus löytää omannäköisensä koti. Asumisoikeusasuminen ehkäisee alueiden eriytymistä tulojen, sosiaalisen tai etnisen taustan mukaan. Asumisoikeusjärjestelmän elinvoiman säilyttäminen ARA-rahoitteista uudistuotantoa jatkamalla vuoden 2025 jälkeenkin on osa vastuullista ja edistyksellistä tulevaisuuden välimallin asumisen ratkaisujen kehittämistä.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asukkaiden puolesta
Esa Kankaristo
yhteistyöelimen puheenjohtaja
Pekka Paatonen
yhteistyöelimen varapuheenjohtaja
Sirkku Alin
yhteistyöelimen sihteeri